Samuli Maxenius, Asiantuntija, ARENE.
Ammattikorkeakoulut ovat lähivuosina merkittävässä roolissa yhteiskunnallisen moninaisuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäjinä. Kansalaisten koulutustason nosto, demograafinen kehitys ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen tulevat kasvattamaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrää ammattikorkeakouluissa. Kehys on tarpeellista, sillä Suomessa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden koulutustaso on edelleen merkittävästi kantaväestön koulutustasoa alhaisempi. Ammattikorkeakoulutukseen panostaminen onkin tärkeää, jotta tuemme ulkomaalaistaustaisten nuorten sosiaalista nousua ja siten yhteiskunnallista eheyttä ja koulutuksen tasa-arvoa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2019 tekemä arviointi osoitti, että vaikka ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa on viime vuosikymmeninä kasvanut, ovat he edelleen aliedustettu ryhmä korkeakoulutuksessa. Enemmistö maahanmuuttajaopiskelijoista ja maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista opiskelee juuri ammattikorkeakouluissa.
Suomen demograafisen kehitys myötä maahanmuuttajataustaisten osuus nuorissa ikäluokissa tulee kasvamaan ja koulutusperäisen maahanmuuton määrä lisääntymään. Yhdessä nämä tekijät tulevat kasvattamaan ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut tulevat olemaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kouluttajina merkittävässä roolissa, sillä toisen asteen koulutuksen vahva duaalisuus on ohjannut maahanmuuttajataustaisia nuoria ammatillisen koulutuksen piiriin. Ammattikorkeakoulut ovatkin tälle ryhmälle luontaisin paikka suorittaa korkeakoulututkinto. Tärkeää on myös kehittää ammattikorkeakoulujen valintaväyliä tukemaan erilaisista taustoista tulevien hakeutumista korkeakouluopintoihin.
Ammattikorkeakoulut ovat jo nyt monilla alueille keskeisiä monikulttuurisuuden keskittymiä, joissa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat kohtaavat. Erityisesti monilla pienemmillä ammattikorkeakoulupaikkakunnilla alueen merkittävin ulkomaalaisista koostuva yhteisö ovat juuri ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ammattikorkeakoulujen keskeisenä haasteena on luoda opiskelijaryhmien yhteisöllisyyttä tukevia malleja sekä toimintatapoja, jotka tukevat ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Arenen keväällä 2020 tekemän kyselyn mukaan merkittävä osa työnantajista ei ollut lainkaan kiinnostuneita palkkaamaan valmistuvia ulkomaalaisia opiskelijoita kieliosaamisesta riippumatta. On uskottavaa, että samat asenteet vaikuttavat myös maahanmuuttajataustaisten suomalaisten työllistymiseen asiantuntijatehtäviin.
Lähde: ”Työelämän korkeakoulu” – Ammattikorkeakoulut Suomessa, Arene ry 2021
Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kouluttamisen asiantuntija- ja esimiestehtäviin lisäksi ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli kantaväestön asenteiden ymmärryksen kasvattamisessa monikulttuurisuutta kohtaan. Monikulttuurisessa ammattikorkeakoulussa opiskelijat oppivat toimimaan erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa ja tavoitteena tulee olla, että yhteistyö ja toisten ymmärtäminen näkyy myös myöhemmin työelämässä ja yleisemmin yhteiskunnallisissa asenteissa.
Suomalaisen yhteiskunnan eheyden, tasa-arvoisuuden ja kilpailukyvyn kannalta on erityisen tärkeää, että saamme ulkomaalaistaustaiset nuoret korkeakoulujärjestelmämme piiriin. Koulutus on keskeinen väline sosiaalisen liikkuvuuden edistämisessä ja kouluttautuminen kumuloituu myös tulevien sukupolvien koulutuksellisiin valintoihin ja yhteiskunnalliseen integraatioon.
Airas et al. Taustalla on väliä – Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 22:2019. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2019/11/KARVI_2219.pdf
”Työelämän korkeakoulu” – Ammattikorkeakoulut Suomessa, Arene ry 2021. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2021/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n%20korkeakoulu%202021%20raportti%20v2.pdf?_t=1616063937