Miika Sahamies, johtava asiantuntija, Akava ry.
Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu nopeasti. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä ja kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Samalla pyrkimyksenä on, että vähintään 75 prosenttia opiskelijoista ja tutkijoista jää Suomeen valmistumisensa jälkeen.
Tavoitteisiin pääsemiseksi on maahantuloprosessia nopeutettu ja maakuvamarkkinointia kehitetty. Tervetulleiden toimenpiteiden rinnalla on huomiota kiinnitettävä nykyistä voimakkaammin myös varsinaiseen kotoutumiseen: palvelujärjestelmän kehittämiseen ja yhteiskunnan vastaanottavuuden lisäämiseen.
Laadukas koulutus on jo itsessään tärkeä vetovoimatekijä, mutta myös väline suomalaiseen yhteiskuntaan integroimiseksi. Kotimaisten kielten tarjonnan lisääminen kaikkiin korkeakouluopintoihin on välttämätöntä, mutta yhtä lailla on ymmärrettävä vastavuoroisen kotoutumisen merkitys. Myös suomalaiset tarvitsevat lisää ymmärrystä eri vähemmistöryhmistä ja niihin liittyen asennemuutoksia.
Oikeusministeriö on nostanut toistuvasti esille, kuinka etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat useiden selvitysten mukaan rasismia Suomessa. Tämä ilmenee niin yksittäisinä tekoina kuin arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena. Rasismia esiintyy laaja-alaisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla niin koulutuksessa, työelämässä kuin julkisissa tiloissakin. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa yhteydenotoissa on alkuperä ollut useana vuotena peräkkäin yleisin yksittäinen syrjintäperuste vammaisuuden rinnalla.
Eri puolilla Suomea olevat korkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita osaamisperusteisen maahanmuuton edistämisessä, mutta myös syrjinnän vastaisessa työssä. Akava on yhteistyökumppanina Laurea-ammattikorkeakoulun vetämässä Vastaanottava AMK – valtakunnallisesti rasismia vastaan (VARAVA) -hankkeessa. EU-rahoitteisen hankkeen tarkoituksena on kehittää ammattikorkeakoulujen kykyä tunnistaa rakenteellista rasismia, opiskelijan palvelupolkua rekrytoinnista työllistymiseen ja antirasistisia opetusmenetelmiä. On tärkeää, että kotoutumisen edistämiseksi luotavat toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin toimijoihin, eikä vastuu ole ainoastaan maahantulijalla itsellään.
Myös monia muita erinomaisia käytäntöjä on jo olemassa kansainvälisten osaajien kotoutumisen tueksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on korkeakoulujen yhteyteen perustettu Talent Hub -toiminta. Sen avulla on luotu alueellisia yhteistyömalleja ja asiakaslähtöisiä palvelupolkuja kansainvälisten osaajien houkuttelun, rekrytoimisen, asettautumisen ja integroitumisen tueksi sekä yritysten ja kansainvälisten osaajien kohtaamiseksi. Toimintaa on tärkeää kehittää edelleen kiinteäksi osaksi kansainvälisten osaajien sekä heidän perheidensä alueellista palveluverkostoa.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon on oltava koko yhteiskuntaa ohjaavia arvoja. Työpaikoilla, koulutuksessa ja palvelujärjestelmässä tulee edistää moninaisuutta, eikä minkäänlaista syrjintää tule sallia. Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi tehtävät politiikkatoimet uhkaavat jäädä puolitiehen Ilman yhteisiä toimia syrjinnän ja rasismin torjumiseksi.